Koulu ei tunnu omalta, aineet on outoja ja opettajat ihan erilaisia.
Toisaalta ensimmäinen viikko on aina hiukan vaikee, jopa vanhaan kouluun mentäessä. Tosiaan vanhat aineet ja ainainen sama lukkari alko hermostuttaa ja kyllästyttää, joten siinä mielessä jakso järjestely käy mulle paremmin kuin hyvin. Eikä myöskään tarvii katella yhen opettajan pärstää koko päivää putkeen. Näkee asoita mitä koko kesän pelolla odotti ja mitä ei ois koskaan ala-asteella voinu edes toivoa. Sama jatkuva lukkari ja saman opettajan naama oli tuttua, normaalia ja tylsää. Olin tottunu siihen 7 vuoden aikana.
Ei mulla oikeastaan ala-asteelta mitään ikävä jäänykkää , paitsi luokkaa joka oli paras mahdollinen.
Kauheeta ajatella että mä joudun olemaan seuraavat 3 vuotta ihan erilaisen luokan kanssa ja erkaannun melkein kokonaan vanhoista luokka kavereista... Ehkä mä totun siihenkin.
Tän viikonlopun mää aattelin mun parhaan ystävän Greyn anatomian sijaan viettää vanhojen piirrettyjen lasten elokuvien seurassa. Joskus vaan tulee tunne että on pakko kattoo jotain mitkä sattu olemaan ihan lemppareita joskus pienempänä. Ja mikä se nyt onkaa parempi tapa viettää lauantai iltaa kuin syödä mässyä ja katsoa leijona kuningasta, vai mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti