Sain mun listaan taas yhden syyn miks Suomi ei ole mun mieleen. Nimittäin Halloween. Kukaan suomessa ei oikeesti "juhli" sitä. En tiedä muista mutta ainakin mä haluisin kokea sen kuuluisan jenkkiläisen halloweenin.
Ihmiset koristelee talot sisältä JA ulkoa "karmiviksi" ja säilöö karkkia annettavaks lapsille jotka tulee erilaisissa asuissa huutamaan ovelle "Trick or Treat!" Mutta suomessa. Ei toivoakaan. Jos lähtisin nyt tästä punahilkaksi pukeutuneena kolkuttelemaan naapureiden oville, saisin vähintään naurut päin naamaa, (johtuen kyllä varmaan osaksi myös mun hieman liian "korkeasta" iästä mennä karkki tai keppostelemaan) mutta siis vaikka olisin nuorempikin, suurin osa ihmisistä varmaan katsois mua päästä varpaisiin hiukan oudoksuen. Loppujen lopuksi ihmiset nyörtyis antamaan mulle rahaa tai jotain vastaavaa, koska ei kukaan täällä varaa viittä kiloa karkkia kaappiin.
Mä en oo koskaan mun pienen iän aikana ollu kunnon Halloween bileissä. Jossain koulun discoissa ja pienissä valopiilosleikeissä pienellä porukalla oon ollu, ja hillunu puolen yön aikaan hiostava noidan nenä naamalla, liian iso musta lierihattu päässä ja pieni kori kädessä, jossa tosiaan on aina ollut vaan jotain ihmisten hätävaroja. Esim rahaa tms. Tänäkään vuonna en aijo mikskään pukeutua, tai minnekkään lähteä. Kattelen vaan vierestä kun 20v isosisko pähkäilee punahilkka asunsa kanssa, ennen kuin lähtee viettämään tätä karmivaa juhlaa kavereidensa kanssa, siihen omaan tapaansa.
Mä en ole niinkään semmonen juhlaihminen. Tykkään viettää hyvässä seurassa naurun ja hullutuksien täyteistä iltaa millon missäkin, mutta kun kuvioihin tulee juhlat missä ollaan sivistyneitä, ei mun kohdalla vaan ihan nappaa. Siisti mekko, ballerinat, ei liika eikä liian vähän meikkiä. Hyvä esimerkki on sukujuhlat. Ristiäiset, rippijuhlat, häät ja jopa hautajaiset. Puolet niihin kutsutuista on mulle aina ihan ventovierasta porukkaa ja niinä päivinä mä ihan tosissaan hoen nimeäni vielä unissaankin! Joka ikiselle vastaan tulevalle, hiemankin vieraamalle ihmiselle on pakko sanoa kättä ojentaen ne sanat "Sara Lindén, Tommin ja Tanjan tytär." Mä odotan innolla sitä päivää kun kaikki muistaa niissä juhlissa mun nimen enkä joudu esittäytymään kenellekkään. Samaa porukkaahan joka sukujuhlassa pyörii, ei se niin mahdotona ole.
Okei mutta nyt asiasta kolmanteen, oon saanu tuolla kuuluisassa Ask.fm:ssä ja ihan kasvotusten ehdotuksia että pitäis alottaa vlogaamaan! En mä tiedä. Kyllä multa periaatteessa löytyisi sen kokeilemiseen intoa koska oon tykänny tästä kirjottelustakin tosi paljon, mutta en oikein keksi aiheita mistä vlogata. En käy niin usein kaupoilla että voisin tehä säännöllisiä vaatepostauksia. Mulla myöskin on vaan yks ja tietty arkimeikki, joka ei kauheesti tarttee sen kummempia esittelyjä. Meikkipostaus idea meni sinne.
Yks vaihtoehto on että jos mä jatkaisin tällästa lifestyle blogia mutta vaan sepittäen mun elämän tapahtumia kameralle. No katsotaan. Mutta kertokaa ihmeessä omat mielipiteenne kannattaisko mun lähteä kokeilemaan ja minkä tyylistä olis tiedän mielestä sitten kiva kattella! :)
Siinä oli taas asiaa kerrakseen, joten toivotan vaan hyvää loppu viikonloppua ja karmivaa Halloweenia kaikille! :)
"There are nights when the wolves are silent and only the moon howls."
"As spirits roam the neighborhoods at night,
Let loose upon the Earth till it be light.."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti